Pikkupaimenen Shandy "Källi"
Tittelit: Fin & Est Mva BH TK3
Kutsumanimet: Källi, Kältsy, Källi-Maaria, Pumpulikoira, Kää, Pumpuli
Rotu: Border Collie
Sukupuoli: Narttu
Väri: punainen valkoisin merkein (ee-red)
Siviilisääty: neiti (steriloitu 28.10.2002), Nastan ja Retkun pentujen kunnioitettu kummitäti.
Syntymäaika: 9.9.1995
Kuolinaika: 30.12.2009 (eutanasia, takajalkojen pettäminen 14v.3kk)
Rekisterinumero: FIN41251/95B
Syntymäpaikka: Palokka, Suomi
Kasvattaja: Sari Solanti
Omistaja: Miia Mustonen, Oulu
Isä: Fin Kva & Mva JK3 Marsean Second Chance "Hessu"
Emä: Kans & Fin & Dk & Est Mva Pikkupaimenen Show?em Sally "Roxy"
Korkeus: 46 cm
Paino: 16,8 kg (6/2007)
Purenta: leikkaava purenta, kaikki hampaat
Lonkat: A-B
TNS: geenitestattu terveeksi 5/2007
Hampaiden hypomineralisaatio DNA: terve (H. Lohen tutkimus 3/2016)
Silmät: terveet pentuna ja aikuisena peilattu viimeeksi 06/2004.
Luonnetesti: Oulu 5.10.97 Pekka Orava & Pasi Halme (ikä testihetkellä 2v. 1 kk)
toimintakyky +2 suuri
terävyys +3 kohtuullinen ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua
puolustushalu +3 kohtuullinen hillitty
taisteluhalu +3 suuri
hermorakenne +1 hieman rauhaton
temperamentti +3 vilkas
kovuus +1 hieman pehme
luoksepäästävyys +3 hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin
laukauspelottomuus ++ laukauskokemato
yhteensä hyväksytty +199 pist.
Toko: EVL (3 x VOI1 -> TK3)
Agility: Maxi-3 (eläkkeelle keväällä 2002 selkävaivojen vuoksi)
Näyttelyt: Fin & Est Mva CACIB, yli 10v. veteraaniluokassa KV näyttelyssä 2 x ROP ja ROP-veteraani
Muuta:
Källi on taatusti "once-in-the-lifetime" koira, joka on antanut minulle pehmeän laskun bordercollieden aktiiviseen elämään. Källin hankittiin alunperin ihan kaveriksi korvaamaan poisnukutetun kultaisennoutaja Metkan jättämää koiraikävää. Källi vei akan harrastuksiin ja siten aktiivinen koiraurheilu vei mennessään. Ikuisesta heppatytöstä tuli Källin avulla koiratyttä. Ensiksi kävimme näyttelyissä, sitten innostuimme agilitystä, josta tuli päälajimme ja tokoa treenasimme puolileikillä siinä sivussa. Jälkeä on ajettu lähinnä virran poistamiseksi ja Källi on todellinen luonnonlahjakkuus siinä.
Agilityssä kisasimme vuosina 1997-2002 noin 140 virallista kisaa, joista suurimpia voittoja ovat olleet Hemmon Maljan voitto Hailuodossa juhannuksena 1997 ja FAO Open Class tasoituskisan 2.sija Mikkelissä kesällä 1999. Kolmosluokassa ehdimme kisata noin vuoden ennenkuin selkä rupesi vaivaamaan (Källi ontui rasituksen jälkeisen levon jälkeen toista takajalkaa) ja paras sijoitus 3-luokassa oli toinen sija 0vp. Agilityssä Källi oli aina tulta ja tappuraa - kaasu pohjassa. Hyppytekniikka sillä oli aina hyvin omintakeinen; se ponnisti hypyille hyvin kaukaa ja liisi korkealla esteitten päällä. Esteen ylitys tapahtui koiran ollessa jo hyppykaaren laskevalla osuudella. Valtaosa näistä leiskautuksista oli onnistuneita, mutta kyllä niitä rimojakin välissä ropisi, jopa ihan urakalla. Pujottelu oli Källin lempieste ja kulmien haussa se oli ilmiömäinen. Se osasi aina jarruttaa omatoimisesti hurjimmat vauhdit pois, jotta se taipui ekaan väliin. Akan sijoittumisella ei ollut mittään väliä. Viimeisessä agikisassaan Mikkelissä Källi oli neljäs puhtaalla radalla ja selkävian löydyttyä toukokuussa 2002 emme enää kisanneet. Mielenpiristykseksi Källi on saanut käydä tekemässä muutaman putken ja puomin Nastan treenien yhteydessä ja yhä edelleen se karkaa omatoimisesti pujotteluun...
Toko oli alunperin meille hyvinkin pakollinen paha - perusasiat oli vaan pakko oppia. Moni asia opeteltiin alunperin väärin ja niitä oppeja paikataan edelleen. Tiiviin seuraamisen olen itse pilannut tallaamalla eteen kiertyneen koirani varpailla lukuisia kertoja. Alokasluokka selvitettiin viidella kisalla, kun seisominen ei meinannut mennä oppiin millään. Sen jälkeen pidimme monen vuoden tokotauon, sillä Källi ei osannut noutoa. Muutaman avoimen kisan teimme jopa siten, ettemme suorittaneet noutoa lainkaan. Loppujen lopuksi valtavan taistelutahdon avulla Källi oppi noutamaan ja nyt nouto on sille yksi mieluisimmista liikkeeistä. Tämän jälkeen avoimen ykkästulokset tulivat kolmessa peräkkäisessä kisassa ja lisäksi kisasimme kahden lisäykkösen verran joukkue-SM:issä ja joukkue-PM:issä JAT:in riveissä kesällä 2000. Voittajaluokan kaksi ensimmäistä 1.tulosta tulivat helposti peräkkäisistä kisoista syksyllä -00, mutta viimeinen meinas ollakin sitten tiukassa. Erikoisvoittajaluokan kisaoikeuden saatuamme pidimme taas pitkän tauon ja opettelimme uusia liikkeitä satunaisesti. Syksyllä 2002 uskaltauduimme ekoihin EVL kisoihin tuloksena 2.tulos. Tokokisoissa käytiin veteraanin ehdoilla, selkä kun ei tahtonut kestää säännöllistä treeniä (kipeytyy hypyistä ja riepuleikeistä). Keväällä 2003 8-vuotiaana Källin oli aika jäädä eläkkeelle myös tokosta. Metsälenkit ja pikkuruiset agitreenit (puomi + putket) riittää veteraanin mielenvirkeydeksi.
Vuoden 2008 aikana Källin kuulo heikkeni ja myös hämäränäkö oli selkeästi huonompi. Käyttöön otettiin pillikäskyt. Syksyllä 2009 Källi juhli 14v. synttäreitä virkeänä veteraanina ja laumanjohtajana.
